Hengissä ollaan! Päivitystauko ohi! Viimeisen kahdeksan kuukauden ajan olen kyllä kovasti kuvannut, mutta vain yhtä ja ainoaa kohdetta. Poika on kyllä mahtava tapaus, iloinen ja touhukas pieni ihminen. Aika on kyllä kulunut kuin siivillä.

Nyt poika alkaa olemaan jo sen verran iso, että olen pystynyt kuvaamaan jo jotakin muutakin. Vuoden alusta hyppäsin mukaan Studio Kuution Kuutioklubiin. Ideana on kerran kuukaudessa kuvailla studiolla kerran kuukaudessa tietyllä teemalla.

Ensimmäisellä kerralla teemana oli kasvojen erikoislähikuva. Malleja oli kolme, kuvaajia monta ja aikaa kaksi ja puoli tuntia, joka piti sisällään kuvauspaikan pystytyksen ja purkamisen. Tässä muutama illan tuotos.

P.S. Kommentointi ei ole päällä, en ole vieläkään saanut korjattua spämmiongelmaa. Ylimääräinen aika tahtoo olla aika rajallista näinä päivinä

Torstaina maikkarilla alkoi Muodin huipulle -sarja. Yksi ohjelman suunnittelijoista, Mert oli minulle studiokuvauskurssilla kuvattavana. Mert selviytyi starttijaksosta jatkoon, joten hänet nähdään sarjassa jatkossakin.

Täällä aiemmin ottamani kuvat Mertistä. Ja laitetaan tähän vielä yksi kuva lisää:

Annen aiempia kuvia oli täällä.

Ja tässä on se kauan odotettu Anne Part II. Aikamoinen muodonmuutos

Helmin olen tuntenut ala-asteajoista lähtien, tosin me ei oltu nähty vuosikausiin. Olen aina ihaillut Helmin ylvästä kauneutta, mutta silti kuvat meinasivat tiputtaa minut penkiltä. Helmi oli NIIN kaunis ja kuvauksellinen! Eikä näistä kuvista voisi millään uskoa, ettei Helmi ole aiemmin pahemmin kameran edessä ollut. Itseasiassa hienoja kuvia on niin paljon, että minun pitää jakaa näitä useampaan postaukseen. Siksipä tässä Helmi part one

Kirsi oli se Lauran hovikampaaja, jonka me pakotimme puoliväkisillä kuvattavaksi. Mutta ei turhaan, Kirsi oli kyllä kuvauksellinen suurine silmineen.

Patu vei minun sydämeni heti kättelyssä! <3 Niin ihana pikkumies, ettei mitään rajaa! Kuvista tosin näkyy, mistä nuo geenit on peritty, kun äitikin on noin tyrmäävän kaunis.. Oli ihanaa kuvata lapsikuvia, niistä pidän erityisen paljon. Lapset ovat itseasiassa aika haasteellisia kuvattavia, he kun harvemmin tekevät mitään käskystä. Lapsikuvissa epäonnistumisen mahdollisuus on suurempi kuin aikuisten kanssa kuvattaessa. Siksi onnistuneita lapsikuvia osaakin arvostaa eri tavalla, kun tietää minkälainen “työ” niissä on ollut.

Kokeilen nyt ensimmäistä kertaa tuollaista vesileimaa kuvissa. Näihin kuviin halusin sen erityisesti lisätä, koska on lapsikuvista kysymys, ja lapsikuvista olen aina tarkempi kuin aikuisten kuvista. Vesileima estääkuvien käytön missään luvattomissa yhteyksissä, tai ainakin vaikeuttaa sitä.  Kertokaapa mielipiteenne vesileimasta, ärsyttääkö vai onko ihan jees? Voipi olla että jatkossa voisin käyttää sitä muissakin kuvissa.

Ihastuttava Laura oli ensimmäisenä mallivuorossa viimeisimmällä studioreissulla. Lauran kanssa ei ennestään tunnettu, mutta se ei paljoa haitannut, homma sujui kuin itsestään ja kivaa oli! Ja Laura oli  valmistautunut studiosessioon viimeisen päälle ja ottanut kampaajansa mukaan! Me muuten pakotettiin kampaajakin malliksi! Mutta ensin Lauran kuvia.

Outin kanssa innostuttiin studiokuvauksesta sen verran, että pitihän sinne uudestaan päästä, joten päätettiin mennä kahdestaan kuvaamaan. Studiokuvauspäivää suunniteltiin ja hermoiltiin viikkoja etukäteen. Kuvattavia malleja mietittiin tarkkaan ja harkiten, yllättävää oli että halukkaita siihen hommaan olisi ollut enemmän kuin pystyttiin ottamaan! Mutta täysin oikeat valinnat tuli tehtyä, ainakin kuvista päätellen!

Alunperin oli tarkoituksena, että pystytettäisiin kaksi kuvausaluetta, vähän niinkuin kummallekin oma. Onneksi tultiin järkiin viime tingassa, ja tyydyttiin rakentamaan vain yksi kuvausalue. Mun tämänhetkisen tilan huomioonottaen olisi ollut suorastaan hulluutta olla jalkeilla ja kuvata koko päivä putkeen. Kun meillä oli yksi kuvauspaikka, toinen kuvaaja sai vähän huilia toisen kuvatessa.

Outin kanssa päätettiin rakentaa valotunneli, koska molemmat tykättiin siitä, ja koska sen rakentaminen oli Outilla tuoreessa muistissa. Minä en taas muistanut mistään mitään, yllätys yllätys! Pitäisi opetella kirjoittamaan niitä muistiinpanoja… Tai edes ottamaan kuva valaistussetistä! Onneksi oli Outi paikalla, muuten ei olisi tullut mistään mitään. Pieniä ongelmia kohdattiin, kun ei saatu valotusmittaria toimimaan, mutta improvisoimalla selvittiin siitäkin ongelmasta. Toinen paniikki iski, kun ajateltiin, ettei mallien määrä riitä koko päiväksi, mutta loppujen lopuksi ja jälkeenpäin ajateltuna malleja olikin ihan oikea määrä, enemmän olisi olisi ollut liikaa.

Meillä olikin kaiken kaikkiaan aivan mielettömän hieno päivä! Meillä oli NIIN hienoja malleja, että oksat pois! Osan tunsin entuudestaan, osa oli uusia tuttavuuksia. Yhtäkaikki, aivan mahtavia naisia (+ yksi pikkumies) kaikki! Mallit tekivät itseasiassa meidän kuvaajien homman todella helpoksi. Ja Outin kanssa oli NIIN huippua kuvata, oltiin hyvin pitkälti samalla aaltopituudella kaikissa asioissa. Toivottavasti kuvausreissu Outin kanssa ei jäänyt viimeiseksi, vaan päästään vielä joku päivä kahdestaan kuvaamaan.

Seuraavissa postauksissa kuvia tuosta mahottoman mukavasta studiosunnuntaista, joten stay tuned! Studiokuvaus jää minulta nyt näiden tulevien kuvien jälkeen vähäksi aikaa, ja kuvaaminen yleensäkin saa varmasti jatkossa uusia muotoja ja kohteita. Loppuun vielä Outin ottama kuva minusta, joka kertonee miksi… <3

Kuva: Outi Heikkilä

Studiokuvauskurssin kaikki kuvat löytyvät Galleria-sivulta.

Näissä toistaiseksi viimeisissä studiokurssin kuvissa kuvasin Ainoa ja Annia yhdessä. Henkilökohtaisesti en pitänyt punaisesta taustasta kovinkaan, ja kuten kuvista näkyy, olen siitä pyrkinyt pääsemään eroon, vaihtamalla taustan väriä jälkikäteen kuvankäsittelyssä tai tekemällä kuvista mustavalkoisia. Ensimmäisessä kuvassa siis originaali punainen tausta. Muutoin oli kyllä hauskaa ja haasteellista kuvata kahta mallia yhtäaikaa.